Jussi Nykänen


Jussi Nykänen Lako, prosessikuva Pieksämäki, 2017 kuva Paavo Nykänen

Jussi Nykänen (s.1985 Pieksämäellä) on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka työskentelyä määrittävät syväekologia ja perinnetieto. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Saimaan Ammattikorkeakoulusta 2010, ja kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2021. Hän on työskennellyt kuvanveiston, piirrostaiteen, taidegrafiikan ja performanssien parissa. Vuodesta 2019 alkaen Nykänen on tehnyt erityisesti kehollisia veistoksia löytömateriaaleista.

SARAJAS

Taidekatu Pieksämäki-kaupunkitaidenäyttelyssä tullaan näkemään kesällä 2022 kuvataiteilija Jussi Nykäsen kiertonäyttely Sarajas. Teoskokonaisuus käsittää sarjan löytömateriaaleista koostettuja puettavia ja mukana kannettavia veistoksia sekä mustepiirroksia. Teokset ovat valmistuneet vuosina 2019-2022.

Näyttelyn veistosten materiaalit Nykänen on kerännyt kävelyretkiensä ohessa rannoilta, autiotaloista ja jättömailta Järvi-Suomesta ja Helsingistä. Purkujätteet, metallinpalat ja erilaiset löytöesineet ovat järjestyneet taiteilijan työhuoneella uudelleen naamioiksi, hanskoiksi ja muiksi asusteiksi. Piirrokset puolestaan kuvaavat viitteellisesti veistosten käyttöä. Teoksissaan Nykänen käsittelee tekniikasta riippumatta usein muodonmuutosta. Lahoavien ja ruostuneiden materiaalien ylle pukeminen rinnastuu shamanistiseen metamorfoosiin, jossa rajat inhimillisen ja ei-inhimillisen ja elollisen ja elottomaksi mielletyn välillä häilyvät.

Teoskokonaisuuden nimi Sarajas on tarkoittanut suomalaisessa mytologiassa myyttistä, kaukaista järveä, merta tai muuta vesialuetta. Nykäselle Sarajas on ollut ennen kaikkea luomistyön näyttämö ja lähde, raja-alue arkitietoisuuden ja alitajunnan rajalla. Myös mytologiassa vesien on ajateltu yhdistävän tämän maailman ja tuntemattoman alisen. Taiteilijan Sarajas on löytynyt ajoittain Itä-Suomen tummavetisistä erämaajärvistä, ajoittain taas Helsingin Verkkosaaren jättömaata rajaavasta merestä. Nykäsen teoksia voi tarkastella materiaaliensa löytöpaikkojen muotokuvina. Kootessaan rannoilta keräämiään metallinkappaleita, riepuja ja keppejä teoksiksi hän on konkretisoinut oman paikkakokemuksensa.