MARI HOKKANEN
Helsinkiläinen valokuvataiteilija Mari Hokkanen (s. 1979) työskentelee monipuolisesti valokuvan, videon ja veistoksellisten valokuvateosten parissa. Hänen teoksensa ovat usein kameralle tehtyjä esityksiä ja studioon rakennettuja installaatioita, joissa myös valokuvaprintti toimii materiaalina.
Hokkasen työskentely on sisäisen ja ulkoisen maailman leikillistä uudelleenjärjestämistä. Valokuvista tai kierrätysmateriaaleista rakennettujen lavasteiden ja kirkkaiden värien taakse kätkeytyy usein synkkä viesti, jota naivistinen visuaalinen ilme pehmentää. Improvisaatio ja kokeileva materiaalien käyttö ovat hänelle luontevia työmenetelmiä.
Hokkasen teoksia on ollut esillä useissa koti- ja ulkomaisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä, muun muassa MUU nykytaiteen keskuksessa (2025), Purnussa (2024), Suomen valokuvataiteen museossa (2023), Porvoon taidehallissa (2022), Valokuvakeskus Nykyaikassa (2021), MUUKaapelissa (2018) sekä Street Level Photoworks -galleriassa Glasgow’ssa (2016). Hänen teoksiaan on yksityiskokoelmissa sekä Turun kaupunginmuseon ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmissa.
Taidekatu tapahtumassa on esillä viisi teosta sarjasta Set&Setting. Tapahtumaa varten teokset on painettu decotex kankaalle ja ne ovat kokoa 150 x 200 cm.
JUTTA HÄMÄLÄINEN
Jutta Hämäläinen on Lappeenrannassa työskentelevä, Juvalaislähtöinen kuvataiteilija. Hänen työskentelynsä painottuu keramiikka- ja maalaustaiteeseen. Viimeaikaisessa tuotannossaan Hämäläinen on käsitellyt mm. päättyneiden ihmissuhteiden nostalgisointia sekä muotoilun ja taiteen rajapintaa. Hämäläisen matka taideopintojen parissa alkoi Savonlinnan Taidelukiossa, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan kuvataidetta LAB-ammattikorkeakouluun Lappeenrantaan. Hämäläinen valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2025.
Instagram: juttahamalai
MARI LIIMATAINEN
Mari Liimatainen on taidegraafikko, taidekasvattaja ja opettaja, jonka työt syntyvät reaktioina elämälle.
Jänis, tuo pienten, säikkyjen ja arkojen vertauskuva hyppii voimalla esiin eikä niin vain suostu osaansa!
Pienten pidot muistuttaa, että pienimmilläkin on oikeuksia, kykyjä, ääni ja yhteisvoimaa.
Installaatio muodostuu eri tekniikoin toteutetuista jäniksistä, jotka miettivät maailman menoa. Tai kiroilevat sitä.
NOORA KÄMPPI
Taiteilija, jonka teoksissa yhdistyvät vahva tunneilmaisu, kerroksellisuus ja symboliikka. Taiteeni ammentaa inspiraationsa elämän käännekohdista, luonnosta, äitiydestä, naiseuden voimasta sekä pienestä mystiikasta. Työskentelen taideyrittäjänä studiollani Jyväskylän keskustassa.
Maalaukseni rakentuvat intuitiivisesti kerros kerrokselta. Käytän akryyli – ja öljymaaleja, erilaisia materiaaleja ja voimakkaita kontrasteja.
Luon taidettani herkkyyttä ja voimaa yhdistellen. Uskon, että kauneus, luovuus ja tarinat voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin itseämme, ja ympäröivää maailmaa.
Taidettani on ollut laajasti esillä ympäri Suomea. Tekemäni suuren seinämaalauksen löydät Jyväskylän Lyseon Purkutilataidenäyttelystä kesän ajan, sekä teoksiani on kesän aikana Taidekadun lisäksi Asuntomessuilla Lempäälässä.
Instagram: @noorakamppi.art
KAARINA SEPPONEN (1938-2022)
Taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, systemaatikko, konkretisti
Kaarina Sepponen (1938-2022) on Pieksämäellä asunut ja vaikuttanut taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä. Hänen töitään on ollut esillä runsaasti yksityis- ja yhteisnäyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Nuorena Kaarina Sepponen unelmoi taidekoulusta. Perheen perustaminen muutti suunnitelmia, mutta ei poistanut halua omistautua taiteelle ja maalaamiselle. Taideopinnot hän suoritti lopulta itseopiskellen lukuisilla kuvataidekursseilla Suomessa ja ulkomailla, jaksottaen ne eri vuosikymmenille. Tärkeänä osana Kaarinan taide-elämään kuului myös aktiivinen osallistuminen erilaisten valtakunnallisten ja paikallisten taiteilijajärjestöjen toimintaan. Hän oli perustamassa Pieksämäen kuvataideseuraa vuonna 1966.
Vuodesta 1978 lähtien Kaarina kuului valtakunnalliseen Dimensio -ryhmään, jolla oli suuri vaikutus hänen taiteelliselle kehitykselleen. Tämän poikkitaiteellisen ryhmän päämääränä on taiteen, tieteen ja teknologian välisen suhteen tutkiminen ja kehittäminen. Kaarina Sepponen on yksi Suomen harvoja kineetikkoja. Hän siirtyi ekspressionismista kineettiseen taiteeseen 1970 -luvun lopulla.
Luonto ja ympäristö toimivat Kaarinan teosten ideoiden herätteinä, joista muuntui ja hioutui lopullinen kineettinen järjestelmä. Hän teki paljon variaatioita, joista kasvoi runsas joukko systemaattisia teossarjoja. Rytmi ja liike ovat aina näytelleet tärkeätä osaa Kaarinan teoksissa. Värit, muodot ja viivat ovat liikkeen palveluksessa. Välillä liike tuntuu jatkuvan jopa teosten reunojen yli.
TAIDEPESULA
Taidepesula esittäytyy kesän 2026 Taidekadulla tummanpuhuvana ja hieman mystisenä. Taidepesulan näyttelykokonaisuuksiin valikoiduissa teoksissa pohditaan ihmistä iänkaiken kiehtonutta voiman ja vastavoiman suhdetta. Myös symboliikka ja peliteema ovat inspiroineet taiteilijoita.
Etelä-Savon hyvinvointialueen Taidepesula on vuonna 2005 perustettu erityisen tuen taidetoimija, joka sijaitsee Pieksämäen Nenonpellossa, Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen kampuksella. Jo yli kahden vuosikymmenen ajan Taidepesula on toiminut osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa.
Taidepesula on mahdollisuuksia tila, jonka studiomaisessa taidetoiminnassa käy taiteen harrastajia ja ammattilaisia. Taidepesulassa taiteentekijät voivat tutkia ja toteuttaa luovia ideoitaan ja etsiä omaa luovan ilmaisun kieltään eri materiaalein ja menetelmin.
Instagram: @taidepesula
MIRA LAITINEN
Muotoilija ja graafinen suunnittelija
Arjessaan graafisena suunnittelijana työskentelevä Laitinen on löytänyt oman äänensä kudonnan ja ryijytekniikoiden parissa. Niissä pinnat ja langat rakentuvat kolmiulotteisiksi, vahvoiksi graafisiksi teoksiksi. Hänen työskentelyssään perinteiset tekniikat muuntuvat omaleimaiseksi, nykyhetkeen kiinnittyväksi ilmaisuksi.
Näyttelyssä esillä oleva CAOS-tekstiiliteos on musta, sisäänsä tempaava pyörre. Noin metrin halkaisijaltaan oleva kaksipuoleinen teos on toteutettu kehyskudonnalla ja sen päämateriaalina on käytetty VHS-kasettien nauhaa.
RIKU TARVONEN
Valokuvataiteilija
Valokuvaus on aina ollut minulle rakas harrastus, mutta ensimmäisen ison askeleen otin 2024 kun aloin tehdä valokuvataidetta aktiivisemmin. Tyyliäni muutamalla sanalla kuvailisin rauhalliseksi, melankoliseksi ja joskus abstraktiksi.
Taiteellani haluan viestittää varsinkin nuorille ettei valokuvauksen ja/tai valokuvaustaiteen tekemisen tarvitse olla laitteiston kannalta ”kallis harrastus” sillä itsekin käytän valokuvaukseen pelkästään matkapuhelintani.
Viime vuosien aikana Tarvonen on osallistunut aktiivisesti yhteisnäyttelyihin ja kuvataideseurojen järjestämiin näyttelyihin eri puolilla Suomea. Teoksia on ollut esillä Jyväskylässä, Pieksämäellä, Suonenjoella ja Lapinlahdella.
Instagram: @riku.tarvonen
JASMIN HEIKKILÄ
Olen Jasmin Heikkilä, graafinen suunnittelija ja pikkuruinen taiteentekijä. Alunperin Hyvinkäältä, mutta nyt tallustelen Lappeenrannassa. Inspiroidun luonnosta, pienestä taikuudesta ja kirjallisuudesta.
Teokseni ovat usein tarinallisia, vaikka sanat eivät aina ole läsnä. Luonnon hahmot kulkevat niissä pääosassa, yhdistäen arkisia hetkiä ja mielikuvitusta. Metsässä pysähdyn usein kaikkein pienimpien kasvien äärelle ja mietin, mitä ne ovat nähneet. Kasvua, voimaa ja pieniä ihmeitä.
Tekniikoina rakastan maalausta, savea ja kangasta. Parasta on yleensä yhdistää ne kaikki. Innostun jatkuvasti oppimaan uutta. Viime aikoina olen palannut akryylimaalauksen pariin aktiivisemmin. Rakastan koko prosessia ideasta valmiiseen teokseen, mutta erityisesti nautin yksityiskohtiin syventymisestä ja teoksen tarinan rakentamisesta.
Instagram: @Designjassu
ARI RANTANEN
Olen monen mutkan kautta Pieksämäelle asettunut 44-vuotias harrastelijataiteilija, joka sosiaalisen päivätyön vastapainoksi käyttää vapaa-aikansa eri menetelmillä valokuvaten, maalaillen sekä veistoksia luoden.
Teokseni käsittelevät usein erilaisia ihmisen taakseen jättämiä, luonnon takaisin valtaamia rapistuvia kohteita, kuten autiotaloja ja ruostuneita metsäautoja, joiden kohtalona usein on maatuminen, purkaminen tai “lusikkatehdas”. Luonnon valtaamat kohteet ovat inspiroineet minua jo nuoresta asti. Patinoituneet ja rapistuneet kohteet erilaisine historioineen ovat mielestäni eri vuodenaikojen valossa visuaalisesti erittäin kiehtovia aikakapseleita. Aika on voimakas maiseman ja rakenteiden muokkaaja. Eikä maisemasta ajan saatossa katoavat rakennelmat ole suojassa ajan voimalta urbaaneissakaan ympäristöissä.
Pyrin taiteellani tallentamaan näitä kohteita ennen kuin ne syystä tai toisesta kokonaan katoavat maisemasta. Valokuvissani on usein läsnä sen hetkinen vallitseva luonnonvalo sekä mahdollisesti kohdetta hitaan varmasti alleen hautaavat kasvit. Haluan erilaisten kohteiden pääsevän vielä kerran parrasvaloihin ja siten palaavan ihmisten mieliin ennen kuin ne katoavat konkreettisesti muistimme syviin syövereihin.
Veistoksiini käytän paljon kierrätysmateriaalia, kuten pahvia, muovia ja puuta, joista pyrin rakentamaan oman kokemukseni kohteen luonteesta ja sen mahdollisesta lopullisesta kohtalosta.
Instagram: Arirantan
TIINA HONKANEN
Koulutukseltani olen tietojärjestelmäsuunnittelija. Tietotyön vastapainoksi löysin n. 25 vuotta sitten miniatyyrit ja kaikkea mahdollista on pitänyt siis kokeilla tehdä minikokoisena. Olen tehnyt keramiikkaa, lasitöitä, akvarelleja, puutöitä, tilkkutöitä, virkkauksia, neuleita, jne. minikoossa.
On ollut suuri kunnia osallistua miniatyyriteoksillani useisiin näyttelyihin ympäri Suomea – mm. Suomen käsityön museon Omenapuun alla -näyttelyyn (https://nukkisystavat.blogspot.com/p/jyvaskylan-nukkekotikerho-nukkis.html) sekä olla osana museon nykyistä perusnäyttelyä omilla miniatyyritöillä.
Viime vuosina olen löytänyt muitakin mielenkiintoisia käsityötaiteen polkuja: olen tutustunut mm. kierrätystaiteeseen, ekoprinttaukseen ja luovaan kirjontaan sekä tehnyt sekatekniikkatöitä.
Kaikissa teoksissani on mukana Voima, koska olen saanut tekemisestä aina uutta voimaa päiviini. Haluan antaa katsojille töilläni iloa, valoa, voimaa arkipäiviin – kaiken ei tarvitse olla kovin vakavaa. Toivon myös, että töistäni näkyy, miten palkitsevaa kaikki käsillä tekeminen on.
JAANA RISSANEN
V Ä R I N & T U L E N V O I M A
Rakastan värejä, vastakohtia, erilaisia tekstuureja/pintoja. Kolmiulotteisten muotojen kanssa olen parhaimmillani, eri materiaaleja työstettäessä.
Nykyisin olen vapaaherrattar pitkäaikaisesta taito- ja taideaineiden opettajan työstä. Alunperin olen vaate- & neulealan suunnittelija. Olen tehnyt elämäntyöni freelance-opettajana eri oppilaitoksissa, opettaen hyvin laajasti eri käsityön ja kuvataiteen osa-alueita.
Keramiikkaa olen tehnyt lähes 30 vuotta, muun taiteen ohella ja nyt olen viime vuodet keskittynyt täysin erilaisiin savilaatuihin ja keramiikan erikoistekniikoihin. Suurin rakkauteni on yllätyksellinen raku-keramiikka ja naku-raku. KOHIKI-tekniikka (mm. ”Metsäkansa”) on hyvin luonnonläheistä, kiehtovaa ja omalla tavallaan herkkää. Aiemmin tutustuin scraffiitto-tekniikkaan ja nyt työstän nerikomi-tekniikkaa.
N A A M A R I T & R A K U
Ilmeet, eleet ja kasvon muodot ovat aina kiehtoneet minua. Siihen kun yhdistää kontrastit, primitiivisyyden, teatterin ja rakkauden rakuun, syntyy uniikkeja naamareita.
Minusta tulikin ”melkein teatterilainen” kun työskentelin opinnoissani Rauman kaupunginteatterissa lavastajan asistenttina ja pukusuunnittelijana, mutta sitten opetusala vei minut, mutta kyllä sieluni sopukoissa elää aina ”pieni teatterilainen”.
Olen etsijä ja kokeilija, eikä tee sarjatyötä, hyvin usein ensi kokeilut ovat erityisen rakkaita, vaikka ne ei koskaan ole täydellisiä. Sen verran haasteellista keramiikan tekeminen ja varsinkin TULEN VOIMA raku-keramiikassa on. Keramiikka tekniikkani rakutöissäni on jäyhää, paksua ja raskasta, sillä yleensä käytän hyvin samoottipitoista (savimurska) kivitavaraa savea töissäni.
P I E K S Ä M Ä K I
Juureni ovat Pieksämäellä ja lukion jälkeen muutin pois opiskelemaan Kuopioon. Siitä lähtien olen ollut kesä-pieksämäkeläinen ja nyt palaan sinne taiteen merkeissä. Viime kesänä töitäni oli esillä näyttelyssä Juuan Ahmovaarassa ja siitä innostuneena, päätin tuoda niitä esille myös synnyinkaupunkiini Pieksämäelle. Pieksämäki on antanut minulle niin juuret kuin siivetkin ja tänne on aina ilo palata.
@nonna.ceramics @rakunazu
JOHANNA AHO
Johanna Aho (1980) on vuodesta 2018 taiteilija-yrittäjänä toiminut kulttuurin
monitoiminainen Varkaudesta. Kuvataiteen ja museotyön ohessa kirjoittamista, teatteria, laulua ja viulunsoittoa harrastava nainen on toiminut vaarinsa jalanjäljissä Varkauden Kuvataideyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2021 sekä kuuluu Taiteilijaryhmä Kurittomiin.
Aho on keskittynyt omassa taiteessaan kahteen erilaiseen kokonaisuuteen.
Toisena sarjana hän maalaa suuria lakanateoksia, joissa akryylein ja liiduin tutkii erilaisten mies- ja naishahmojen kautta fyysisen läheisyyden ulottuvuuksia. Toisessa sarjassaan Aho taas maalaa naistaiteilijana miehisiä kehoja rikkoen tabuja, ja tutkien näin maskuliinisuuden eri puolia. Keskiössä on timmi mieskeho, mutta mitä symboliikka kehon ympärillä saa meidät ajattelemaan ja suhtautumaan teokseen?
Ahon teoksia on voinut vuosien mittaan nähdä Varkauden Kuvataideyhdistyksen
näyttelyissä, La Fiabassa Jyväskylässä, PoSaKu:n näyttelyssä Lapinlahdella, Kreatoriossa Kuopiossa ja useammassa yksityisnäyttelyssä, joista viimeisin oli Ava-galleriassa Varkaudessa toukokuussa 2024.
Pieksämäen Taidekadulle 2026 Aho kokoaa lakanateoksensa Intimita (2020) installaatioksi.
Https://Romytar.wixsite.com/johannaaho/
Instagram: @johanna_aho_art
TUULA KOSKELA
Kuvallinen, keraaminen ja kutoen tehty taide on osa elämääni. Teen töitä innovaation, värien ja muodon kautta. Paljon kudontatöihin liittyy ” Arte Poveran ” suuntausta ” köyhä taide”. Keramiikkaa olen tehnyt vuodesta 1988. Kädet savessa voimaannuttaa. Öljyvärimaalaukseen olen saanut paljon ohjausta Seutuopistossa. Öljyvärimaalauksessa paneudun värien viesteihin. Työskentely – ja orientoitumispaikka on Torikadulla Galleria Ketunkolo 2. Suuri ilo on siellä käyvät ihmiset.
Tarvitsin jotakin erityistä voimaa tämän asian avaamiseen. Päivästä toiseen vallitsi voimattomuus. Tämä on niin hieno aihe. Mitä on olla voimissaan. Kun jaksaa katsoa hiukan itsensä ohi, toista ihmistä on jo aika hyvässä kunnossa. Kun nukkuu hyvin, toipuu. Kun laitat ruokaa ystävällesi, seuraava päiväkin menee hyvin. Kun autat naapuria ikkunanpesussa, olet tasapainossa voimaantumisessa.
Katsoa kaiken kipeän,
ison möykyn yli,
sitä mitä seuraa ja mitä on tulossa.
Instagram: @tupu.koskela
MIRVA TUIJA MARIANNE SEPPÄNEN
Mirva Tuija Marianne Seppänen alias ~Tu1k3~. Olen erityisherkkä taiteilijasielu, säröille rikkoutunut, korjattu monesta kohden tuoden katu-uskottavuutta. Japanilainen posliininkorjausmenetelmä kintsugi kuvaa hyvin matkaani eheytymisen tiellä kohti kolhujen hyväksymisen tärkeyttä. Koivu, valkoinen kylki mustine merkkeineen, lähellä maan pintaa kulkevat laajalle levittaytyvät juuret, sitkeäkasvuinen, joskus hankala naapurikasvustolle ja ylös kurkottavat uljaat oksat kuvaa myös hyvin rosoisuuttani. Kesällä koivu on vehreä, syksyllä loistokkaissa väreissä ja talvella odottava, paljas.
Taiteen tekijänä olen intohimoinen kokeilija. Pidän taiteella itseäni toimintakykyisenä. Monien Vedic Art -kurssien myötä olen löytänyt omalle taiteelleni pohjan. Hiljaisuudesta kumpuaa luovuuden siemen. Kaikki alkaa pisteestä. Toteutan monipuolisesti sekä digitaalista että maalaustaidetta. Teen ”experimenttejä” eri tekniikoista ja herkkyyteni näkyy myös värien käytössä. Temperavärit, akryylimuste ja -värit, vesivärit, tussit jne. löytyvät värivalikoimasta. Koulutukseltani olen tieto- ja viestintätekniikan tradenomi YAMK. Luovuus ja taiteen harrastuneisuus ovat aina olleet elämääni ylläpitävä voima ja hyvä vastapaino tekniselle työlle. Työuran aikana löytynyt rakkaus valo- ja videokuvaamiseen rönsyää taiteeseen mukaan. Kaksois- ja kolmoisvalotetut kuvat syntyvät lukemattomien kokeilujen pohjalta. Kuva on valmis silloin, kun se näyttää mielenkiintoiselle ja katsojaa puhuttelevalle.
Taulujani on ollut esillä mm. Mikkelissä GalleriArissa 2022, Sulkavalla Tiittalan kartanossa kesällä 2025 (muutama teos on kartanon Isännänhuoneessa kesään 2026 saakka) ja maalis- ja huhtikuussa 2026 oli näyttely Galleria Veturitorilla, Pieksämäellä.
Taidekadulle ovat valikoituneet kaksois- ja kolmoisvalotetut valokuvajulisteet. Taideikkuna on nimeltään ”Ei voimaa ilman luontoa”. Olen myös tehnyt minioppaan ”Kuinka teen omista kännyräpsyistä ”taidetta”?” työpajahetkinä mukaan poimittavaksi.
Instagram: @art_tu1ke
TATJAANA LAPPI
Olen Tatjaana Lappi Virtasalmelta, ammatiltani toimitusjohtaja, koulutus merkantti ja hieman kesken jäänyt Varkauden käsi-ja taideteollisen savi artesaani koulu. Koko 52 vuotisen elämäntaipaleeni olen käsilläni maalannut, värittänyt, piirtänyt, pipertänyt ja taiteillut. Tämä elämän mittainen taiteilijan urani alkoi jo kun ensimmäisen kerran kynä ja väriliitu pysyivät kädessä. Teen taidetta erilaisilla tekniikoilla kokeillen.
Olen räiskyvä persoona, lapsellinen ihan omintakeinen. Minua saa kutsua nimellä Tatti, tottelen sitä parhaiten. Nyt vanhemmiten olen antanut sen aina sisälläni asuvan 5-vuotiaan tulla kunnolla esiin. Olen ihmisten keskellä aina se joka antaa energiaa ja voimaa toisille. Olen aina katsonut maailmaa lapsen silmin. Siksi voin ilahtua hyvin kuormittavan arjen keskellä pelkästään siitä, että näen vaikka leppäkertun tai kuulen linnun laulavan kauniisti.
Itse saan eniten energiaa taiteesta, halailen puita ja liikun luonnossa koirani kanssa. Maalaan paljon akryylillä, värikkäitä, omasta mielestäni terapiatauluja. Jokaiseen tauluun jää sen hetkisen mielentilan tunnelma. Rakastan värejä ja paljon. Väreistä saa voimaa.
On mahtava huomata toisten sanovan, että väriterapiatauluni piristävät, vievät edes hetkeksi johonkin paikkaan ja lataavat katsojaansa. Olen todella otettu, että saan tuoda esille teille edes pienen osan tauluistani.
Sirkus ja Pikkusirkus tauluni tuovat teille erikoisine kukkineen hetken väriterapiaa. Ne ovat maalattu aikaan, jolloin itsekin tarvitsin elämääni värejä ja iloisia asioita. Suojelijatar, se suuri taulu missä muodokas suojelijatar on selin teihin, on taas teille suunnan näyttäjä hän antaa teidän rauhassa miettiä selän takanaan mihin haluatte suunnata ja suojelee. Ja sitten tämä lapsellisista tauluistani lapsellisin IKILAPSI, on taulu, joka antaa teille kaikille VOIMAA vauvasta vaariin. Tällä teoksellani haluan näyttää kaikille mitä kaikkea minun sisälläni asuu, kuvaa minua erittäin hyvin, vastaa hyvin kysymykseen; Jos olisi taulu niin millainen taulu olisit? Antakaa ihmiset sen lapsen tulla rohkeasti esiin sieltä sisältänne, ottakaa siitä uutta voimaa itsellenne.
Teemana VOIMA, värit ovat voimaa jokaiselle. Jos sen pienenkin mikrosekunnin saan teidän suunne hymyyn, on teokseni tehnyt tehtävänsä ja antaneet teille voimaa. Kaikella rakkaudella, nauttikaa kaikenlaisesta taiteesta, ylpeänä ujostelematta.
Lisää minusta ja taiteestani: ikilapsitatti.fi
PIRJO POHJOLAINEN
Olin hajonnut ja palasina ja kokosin itseäni uudelleen.
Intuitiivinen piirtäminen ja maalaaminen, kirkkaat värit olivat tärkeä osa parantumistani ja keino luoda kokonaan uudenlainen tapa elää ja olla. Uudenlainen maailma ympärilläni.
Piirtämisestä tuli niin tärkeää, että tein sitä päivittäin. Ja pian huomasin, etten piirräkkään vain itselleni, vaan kuvat nousevat jostain laajemmasta ja koskettivat kanssakulkijoita – eivät pelkästään minua. Siksi tahdon jakaa niitä.
Kutsun töitäni rukouskuviksi, koska rukous on lähinnä se mitä tunnen kuvaa esiin nostaessani. Rukoussinetti taas on syntynyt matkan varrella merkiksi, että työni on rukousta.Jokainen kuva avautuu jollekin. Nostan myös henkilökohtaisia rukouskuvia ja joku kutsui saamaansa kuvaa sielunkuvaksi.
Töissäni pohja on vain värien leikkiä, se on tehty akryylillä tai liidulla. Siitä värien maailmasta nostan, piirrän näkyviin, mitä esiin nousee.
Instagram: @aurinkoleijona62
PIEKSÄMÄEN NUORISOTOIMI
Pieksämäen nuorisotoimi tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua monipuolisesti taiteeseen ja löytää omia tapoja ilmaista itseään. Toimintaan osallistuu nuoria niin nuorisotiloilta, nuorten työpajalta kuin etsivästä nuorisotyöstäkin. Vuosien varrella taidekokeiluissa on päästy kokeilemaan esimerkiksi yhteisötaidetta sekä yhdistelemään erilaisia materiaaleja ja tekniikoita luovasti.
Tänä vuonna toiminta on ollut mukana myös Mental Health Art Week -tapahtumassa, jossa korostuu taiteen merkitys hyvinvoinnin tukena. Teoksia on ollut toteuttamassa nuorten työpajan osallistujien lisäksi myös ukrainalaisia nuoria, mikä on tuonut toimintaan arvokasta kulttuurien välistä kohtaamista ja uusia näkökulmia.
Taide tarjoaa nuorille turvallisen ja luovan tavan käsitellä tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Kaikkea ei tarvitse osata pukea sanoiksi – joskus maalaaminen, muotoilu tai muu luova tekeminen auttaa jäsentämään omaa sisäistä maailmaa paremmin.
Luova työskentely voi vahvistaa itsetuntemusta, lisätä onnistumisen kokemuksia ja tarjota hetken hengähdystauon arjesta. Yhdessä tekeminen puolestaan lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Taiteen kautta nuori voi löytää oman äänensä – ja samalla keinoja vahvistaa omaa hyvinvointiaan.
HELI AURANEN
Aloitin maalaamisen öljyväreillä jo teini-ikäisenä Pieksämäen työväenopistossa. Sitten tuli pitkä tauko ja nyt olen maalannut vuodesta 2019 asti akryyli- ja öljyväreillä sekä vesiväreillä ja tussilla. Myös metalligrafiikkaa olen tehnyt Pieksämäen seutuopistossa.
Syksyllä 2023 lähdin opiskelemaan Pieksämäen seutuopiston aikuisten kuvataidekouluun ja siellä olen päässyt kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja tyylejä tehdä taidetta. Nämä esillä olevat työt ovat koulun Action painting kurssilta.
Olen kuvataidekoulun lisäksi täydentänyt oppiani taiteilijoiden kursseilla ja Pieksämäen seutuopiston taidetunneilla.